Kalle Virtapohja on kirjoittanut Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston ja Jalmari Finnen säätiön apurahojen turvin kirjan ”Liuksialan kartano Kangasalla. Meurmanit 200 vuotta isäntinä ja suomalaisen yhteiskunnan rakentajina”. Kirja on painettu Otavan kirjapainossa Keuruulla 2021 ja sen kustantajana toimii Liuksialan kartanon maatalousyhtymä eli käytännössä Markku ja Mikko Meurman.
Kirjaa voi tilata sukuseuran kautta – ota yhteyttä Touko Apajalahteen niin saat tarkemmat maksu- ja toimitustiedot.
Kalle Virtapohja kertoo kirjasta:
Alkusysäyksen kirjaprojektille antoi kartanon lähestyvä 200-vuotisjuhlavuosi, sillä kapteeni Meurman hankki Liuksialan kartanon omistukseensa vuonna 1821. Kohdistan katseeni Liuksialan kartanoon ja sen asukkaiden elämään, näin syntyy kirjan punainen lanka. Kuljetan lukijaa läpi henkilökohtaisten tragedioiden ja yhteiskunnallisten muutosten, läpi sotien ja maatalouden mittavien murrosten aina tähän päivään asti.
Kirjan kuvakavalkadi on valittu Liuksialan kartanon omista kuvista täydennettynä valikoiduilla Museoviraston Liuksiala-kuvilla. Eija Kuuselan kauniisti taittama 304-sivuinen kirja kertoo Meurmanien viiden sukupolven elämästä ja antaa samalla yhtenäisen kuvan suomalaisen yhteiskunnan rakentumisesta Suomen sodan vuosista lähtien. Mielestäni kirja voisi sopia vaikka lukion historian oheislukemistoksi tai historiasta kiinnostuneen lukiolaisen kesälukemiseksi.
Kirjan ehdoton helmi on kotiopettajatar Aune Branderin päiväkirja keväältä 1918. Päiväkirja löytyi kartanon yksityisarkistosta, jonka ovi minulle minulle ystävällisesti avattiin. Olen pyrkinyt säilyttämään Aunen autenttisen äänen, vaikka olenkin kevyesti editoinut tekstiä. Tämä päiväkirja olisi ansainnut tulla vaikka itsenäisestikin julkaistuksi, mutta osana Liuksialan kartano Kangasalla -kirjaa uskon Aunen tuntojen saavuttavan parhaiten lukijat ja nimenomaan oikeassa kontekstissa. Päiväkirja täydentää olennaisesti Liuksialan kartanon tarinaa.
Historiasta suuresti kiinnostunut kunnallisneuvos Jalmari Meurman oli suunnitellut Liuksialan kartanon historian kirjoittamista. Hän keräsi aineistoja ystävänsä Jalmari Finnen avustuksella. Jalmarin kirja ei ehtinyt valmistua, mutta Jalmarin useiden vuosien ajan keräämät muistiinpanot olivat tärkeä perusta, jolle nyt ilmestynyt kirja pitkälti rakentuu.
Jalmari Meurman perusti Liuksialan maatalousmuseon ja keräsi mittavan kokoelman lähinnä maatalouden työvälineistöä. Historiaharrastus periytyi, ja Jalmarin poika Lasse Meurman perusti Varsamäen hevosajopelimuseon. Siellä voi eläytyä 1800-luvun matkantekoon ja ihmetellä hevosvetoisen maatalouden erilaisia kärryjä ja kiesejä. Vaunuja on kartanossa ollut moneen eri lähtöön. Kokoelmaa on kartutettu myös muualta kuin Liuksialasta.
Kalle Virtapohja