Suvun kanta-isä Peter Mörman lienee asunut Wolmarissa Liivinmaalla ja muuttanut sieltä Turkuun. Hänen puolisonsa oli Kasten Schwingin tytär Anna Schwing, joka kuoli Turussa ja on haudattu sinne yhdessä poikansa Hugon kanssa 27.7.1684.
Peterin ja Annan poika, Hugo Mörman, harjoitteli tulevaan ammattiinsa kultasepän kisällinä Turussa vuodesta 1667, Knut Niilonpojan opissa hän oli 1668-69 ja kultaseppämestariksi hän tuli vuonna 1670, joihin aikoihin myös solmi avioliiton Knut Niilonpojan lesken, Elisabet Pietarintyttären, kanssa. Leskeksi jäätyään Hugo Mörman solmi uuden avioliitton Bernd Haasin tyttären, Magdalena Haasin kanssa 24.2.1676. Hugo Mörman omisti talon Aningaistenkadun varrelta. Lisäksi hänellä oli tontti ”uudessa kaupunginosassa”. Hugo Mörman kuoli Turussa, hänet on haudattu 27.7.1684.
Magdalenan toinen puoliso oli asianajaja Esaias Bruhn. Magdalena on haudattu Turussa 13.7.1690.
Johan (Jean) Meurman syntyi Turussa 1679. Hän oli viisivuotias, kun Hugo Mörman kuoli, joten hän varttui aikuiseksi Esaias Bruhnin ja äitinsä kodissa. Hän oli ylioppilaana Turussa rehtorikaudella vv.1693-94, mutta siirtyi myöhemmin sotilasuralle: kersantti Hämeen kaksinnusjalkaväkipataljoonassa 1705, vääpeli 1706, vänrikki 1709, luutnantti 1710. Sekondiluutnantti Hämeen läänin jalkaväkirykmentissa 1711, premieriluutnantti.1713, ero 5.6.1722. Kapteenin arvo 1730.
Johan Meurman osallistui Isonvihan taisteluihin, hän oli mukana mm. Viipurissa ja Hirvikoskella ja joutui vangiksi Pälkäneellä 6.10.1713 ja siirretyksi Mihailovoon, mistä palasi lähes yhdeksän vuoden vankeuden jälkeen vuonna 1722. Johan omisti avioliittonsa kautta Hyvikkälän (Hallila-Lassilan) säteriratsutilan Janakkalassa vuodesta 1711. Hän kuoli Janakkalassa 14.2.1746.
Johan Meurman vihittiin Janakkalassa 11.6.1711 Anna Margareta Lilliebrunnin kanssa. Anna Margareta syntyi vuonna 1686 Janakkalassa luutnantti Anders Lilliebrunnin ja Anna Margareta von Niederlandtin perheeseen. Hän kuoli Janakkalassa 16.12.1755.
Anders Johan Meurman syntyi Janakkalassa kaksi vuotta sen jälkeen, kun hänen isänsä oli palannut sotavankeudesta. Hänet on kastettu 16.7.1724. Myös Anders valitsi sotilasuran; hän oli vääpeli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Henkikomppaniassa 1748, mutta erosi vänrikkinä 3.8.1754. Anders omisti Hyvikkälän säteriratsutilan Janakkalassa. Hän kuoli 5.4.1795.
Anders Meurman meni vuonna 1749 naimisiin serkkunsa Sofia Helena Holtzin kanssa. Vuonna 1729 syntynyt Sofia Helena kuoli Janakkalassa 10.5.1792. Hänen vanhempansa olivat luutnantti Valentin Holtz ja Märta Katarina Lilliebrunn.
Constantin Meurman (s. 6.10.1752 Janakkalassa, kuoli 25.6.1811 Padasjoella). Isiensä tapaan hän aloitti sotilasuralla, ollen vapaaehtoisena Hämeen rykmentissä vuodesta 1767. Vuonna 1770 hän oli majoittaja ja everstiluutnantin komppanian varusmestari, 1779 kersantti, 1783 vänrikki, 1792 luutnantti. Hän osallistui sotiin 1788-90, (joutui vangiksi v.1790) sekä 1808-09, ja erosi armeijasta 1810. Constantin Meurman omisti toisen avioliittonsa kautta Saksalan ratsutilan sekä Inkilän, molemmat Padasjoella,. Costantin vihittiin avioliittoon Lammilla 4.6.1786 Eva Bosinin (11.4.1760 – 1.10.1791) kanssa. Eva Bosinin vanhemmat olivat luutnantti Daniel Bosin ja Gertrud Maria Andersin. Constantin Meurman solmi toisen avioliittonsa Padasjoella 12.4.1804 Maria Lovisa Molinin (19.1.1770-18.5.1856) kanssa. Avioliitto oli Padasjoella syntyneelle Maria Lovisallekin toinen. Maria Lovisa ehti muuttaa poikansa kotiin Kangasalan Liuksialaan. Tästä toisesta avioliitosta syntynyt poika, ”setä Konstantin” asui Liuksialassa ja oli voimakkaasti läsnä Agathonin ja tämän sisarusten arjessa.
Carl Otto Meurman syntyi Lammilla 2.4.1788. Hän aloitti 1790-luvulla sotilasuransa seuraten esi-isiensä valintoja. Hän osallistui Suomen sotaan 1808-08 ja palveli Ruotsissa kesään 1811, jolloin palasi isänsä kuoleman johdosta Padasjoelle Saksalan tilalle. Virallisen eron Ruotsin armeijan palveluksesta hän sai toukokuussa 1812. Tällöin hänen arvonsa oli kapteeni. Carl Otto osti Liuksialan kartanon Kangasalla vuonna 1821. Hän kuoli Kangasalla 3.3.1845. Puolisokseen hän valitsi jo aiemmin Padasjoella tavanneensa Amalia Lovisa Arwidssonin (29.9.1793, Padasjoki, k. 25.6.1832 Kangasala), Laukaan kirkkoherran Arvid Adolf Arwidsonin ja Anna Katarina Molin tyttären. Pariskunta vihittiin Laukaassa 8.7.1813.
Heillä oli kaikkiaan yhdeksän lasta, joista seitsemän eli aikuisikään asti:
Otteliina (1814-1856)
Adolfina (1815-1879)
Otto (1817-1850)
Rosalie (1815-1893)
Jolanda (1822-1892)
Agathon (1826-1909)