Olli Elias Tulenheimo (vuoteen 1906 Thulé)
s. 24.2.1891
k. 22.6.1971
Olli Tulenheimo on itse kirjoittanut maaliskuussa 1941 seuraavia tietoja itsestään:
”Vietti lapsuutensa Kangasalla, missä kävi kirkonkylän kansakoulun 1. ja 2. luokan vuosina 1899-1901. Sen jälkeen lähetettiin Rauman Yhteislyseoon Raumalle, jossa asui äitinsä sisaren, merikoulun rehtorin lesken Hilda Ignatiuksen luona. Tuli ylioppilaaksi vuonna 1910 ja suoritti oikeustutkinnon vuonna 1916. Vuosina 1917-1918 auskultoi Halikon tuomiokunnassa joutuen kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana sotatoimien vuoksi keskeyttämään käräjät tilapäisesti. Hoitanut Ulvilan tuomiokuntaa v.t. tuomarina ja saanut varatuomarin arvonimen vuonna 1919. Asianajajana Turussa, jonne elokuussa 1919 tuli Lakiasiaintoimisto Kivimäki & Tulenheimon apulaiseksi ja osakkaaksi samaan toimistoon, jonka nimi muutettu kuulumaan Lakiasiaintoimisto Kataja & Tulenheimo.”
Nuorin ”Tulleen” pojista Olli seurasi veljiensä jalanjälkiä aloittaessaan osallistumisensa julkiseen toimintaan Kangasalan nuorisoseurasta, jonka johtokuntaan hän ylioppilasaikanaan kuului ja toimi vuoden puheenjohtajanakin. Opiskeluaikanaan Helsingissä hänet valittiin Hämäläis-Osakunnan hallitukseen ja sen talousvaliokuntaan, mikä antoikin hänelle erinomaisen pohjan etevänä ja arvostettuna raha-asioitten tuntijana. Vuonna 1915 hän oli Suomen ylioppilaskunnan hallituksen ja sen talousvaliokunnan jäsen.
Turun Teatterin johtokunnan jäsenenä hän oli vuosina 1924-36, joista 10 viimeisintä puheenjohtajana. Tuona aikana hän tuki suurissa rahavaikeuksissa toimineen teatterin toimintaa merkittävästi. Teatterin näyttelijäyhdistys maalautti hänestä vuonna 1935 muotokuvan teatterin lämpiöön. Suomen näyttelijäliitto nimitti Olli Tulenheimon ystäväjäsenekseen vuonna 1938.
Olli harrasti purjehdusurheilua ja toimi vuosina 1925-45 Turun Pursiseuran kommodorina ja nimitettiin seuran kunniajäseneksi. Vuosina 1924-64 hän toimi Suomalainen Pohja r.y.:n johtokunnassa, vuodesta 1926 alkaen puheenjohtajana.
Olli Tulenheimo suoritti erittäin ansiokkaan, lähes 52 vuotta kestäneen päivätyön asianajajana. Hän kuului Suomen Asianajajaliiton perustajajäseniin ja toimittuaan pitkään liiton hallituksen jäsenenä hänet kutsuttiin liiton kunniajäseneksi 1960-luvulla. Hänen toimistonsa oli 1930-luvun alkupuolella todennäköisesti Suomen suurin. Se oli aikanaan Turun seudun tunnetuimpia toimistoja.
Hän toimi myös useiden yhtiöiden hallintoelimissä, pitkiä aikoja mm. Keskinäinen vakuutusyhtiö Sammon hallintoneuvoston ja hallituksen sekä Turun Suomalaisen Säästöpankin ja Lounais-Suomen Sähkö Oy:n hallituksen jäsenenä.
Luonteeltaan Olli Tulenheimo oli optimisti, joka joviaalilla olemuksellaan valoi ympäristöönsä uskoa siihen, että asiat aina lopulta järjestyvät parhain päin. Toisaalta hänen hämäläistä mielenrauhaansa ja tasapainoaan ei mikään tuntunut horjuttavan. Hän oli ulospäinsuuntautunut, erinomainen seuramies, jonka seurassa ihmiset viihtyivät, huumorintajuinen ja sydämellinen ihminen, joka kykeni luomaan ympärilleen vapautuneen ja leppoisan ilmapiirin. ”Veljeksistä Tulenheimon, Antin, Martin sekä Einon, iloisin ja vitsikkäin Ollin olemus on näin” runoili serkku Aarno Liuksiala Ollin 80-vuotispäivänä.
Irma Margareta Tulenheimo o.s.Johnsson
s. 7.4.1904 k. 1997
Irma Tulenheimon vanhemmat olivat tehtailija John Erland Johnsson ja Värmlannista Ruotsista Suomeen muuttanut Valfrida Josefina Olsson. Irma syntyi Urjalassa, jossa isä toimi siihen aikaan asemapäällikkönä. Perhe muutti kuitenkin pian Jokelaan, jonne John Johnsson oli perustanut vanutehtaan. Vapaussodan levottomina aikoina seurasi muutto Porvooseen, sillä suojeluskunnan päällikkönä toimineen Johnssonin kuusilapsiseksi kasvanut perhe ei tuntenut oloaan Jokelassa turvalliseksi. Irma kävi Porvoossa Suomalaista yhteiskoulua, jossa hän suoritti keskikoulun. Porvoosta Johnssonin perhe muutti Turkuun ja Irma kävi koulunsa loppuun Heurlinin tyttökoulun talouslinjalla. Irman tarkoituksena oli jatkaa koulussa vielä talousopettajaksi valmistavalla ylimmällä luokalla, mutta määrärahojen puuttuessa tätä ammattiluokkaa ei sitten käynnistettykään ja Irmankin elämä kääntyi muille urille.
Vaikka perheen kotikieli oli ruotsi, Irmasta tuli täysin kaksikielinen. Hän sai ensimmäisen työpaikkansa Åströmin tehtaan konttorissa, josta hän muutaman vuoden jälkeen siirtyi asianajotoimisto Kataja & Tulenheimon palvelukseen kanslistiksi. Irma oli varsin taitava konekirjoittaja ja sijoittui valtakunnallisissa kilpailuissakin palkintosijoille. Olli Tulenheimon opittua tuntemaan Irman muutkin hyvät ominaisuudet, hän – jo varttuneeseen poikamiehen ikään ehtineenä – sai Irman vaimokseen.
Irma jäi naimisiin mentyään kotiin hoitamaan kotia ja sittemmin viisilapsiseksi kasvanutta perhettään. Hän toimi edustavana emäntänä Ollin rinnalla. Perheenemännän tehtävässä Heurlinin koulussa saadusta talous- ja käsityön opetuksesta oli suurta hyötyä.
Irma on erittäin musikaalinen ja oli varsinkin nuorempana erinomainen pianisti. Hänen harrastuksiinsa kuuluu edelleen etenkin henkilöhistoria ja suvun tuntemisessa hän onkin varsinainen tietopankki.