Pontus Heikki Fredrik Meurman
s. 27.8.1906 k. 1996
Valmistuttuaan ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1925, Heikki Meurman opiskeli Teknillisen Korkeakoulun tie- ja vesirakennusosastolla ja syksystä 1927 alkaen Helsingin Yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi ja agronomiksi vuonna 1932.
Valmistuttuaan Heikki osti Gribsbölen maatilan Sauvosta ja viljeli sitä vuoteen 1938. Vuodesta 1935 hän hoiti myös Piikkiössä Puutarhakoelaitoksen toisen assistentin virkaa, johon hänet nimitettiin vakinaiseksi vuonna 1937. Vuonna 1945 Heikki nimitettiin Anjalan koeaseman johtajaksi. Tästä virasta Heikki jäi eläkkeelle vuonna 1969.
Talvisotaan hän osallistui JR 62:ssa Vuoksen rintamalla, Sakkolassa ja myöhemmin Kämärällä, Pienperossa, Talissa ja Vakkilassa. Jatkosotaan hän lähti Viestipataljoona 33:ssa, joka osallistui taisteluihin Käsnäselältä Nieljärvelle. Suojeluskuntaan Heikki Meurman oli liittynyt jo vuonna 1927.
Heikki oli hankkinut vuonna 1962 kesänviettopaikan Pertunmaalta Kuortista. Sinne muutettiin vakituiseen eläkekotiin vuonna 1969. Kuortin ”Mökki-kodin” ympäristöineen ovat Heikin ahkerat kädet vuosien mittaan saattaneet mallikelpoiseen kuntoon. Maa- ja metsätöissä ja puutarhanhoidossa ovat työ ja mieliharrastus yhdistyneet ja puhdetöinä on syntynyt metallisia ja puisia taidonnäytteitä. Kuortin kodissa on pidetty myös paljon hengellisiä tilaisuuksia.
Inkeri, puoliso vuodesta 1939, kirjoittaa: ”On sanonta: Heikki, Heikki, heitä pois se leikki, ota kirves ja veitti. Meidän Heikki on tämän kehotuksen täyttänyt. Työteliäs on Heikki eikä vielä vanha.” (1990)
Kun asuminen talvisin maalla alkoi käydä hankalaksi, hankittiin vuonna 1987 talvikoti Mäntyharjun asemakylästä.
Heikki Meurman on kirjoittanut 20 maatalouskoetoimintaan liittyvää tieteellistä julkaisua ja hän on kirjoittanut myös Pellervoon ja Käytännön Maamieheen.
Aili Inkeri Meurman o.s. Kujala
s. 7.9.1905 k. 1999
Kansakoulunopettaja Kalle August Kujalan ja Maria Sihvolan tytär Inkeri meni koulunsa lopetettuaan opiskelemaan ensin Helsingin Diakonissalaitokselle. Hän valmistui sittemmin vuonna 1930 Mannerheim-liiton kursseilta terveyssisareksi ja toimi sellaisena naimisiinmenoonsa asti.
Ensimmäinen työpaikka oli Luumäellä, toinen Halikossa, jossa Inkeri toimi koulu- ja tuberkuloosihoitajana, ja sai siellä aikaan keittoloiden perustamisen kouluihin. Tuberkuloosi oli vielä yleistä ja työtä riitti. Koska neuvoloita ei vielä ollut, lastenhoitotyötäkin oli paljon. Matkat taitettiin pyörällä tai suksin, potkukelkalla tai jalan. Yhdessä kätilön kanssa ruvettiin valmistamaan vastasyntyneille vaatteita, patjoja ja peittoja. Tämä uusi auttamistapa saatettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton tietoon.
Heikki ja Inkeri Meurman vihittiin Halikon kirkossa vuonna 1939 ja he muuttivat Piikkiön Yltöisiin, missä Heikillä oli virka. Siellä syntyivät perheen molemmat tyttäret. Sota-aikana asuttiin Valtion koeasemalla Antreassa ja sen jäätyä viholliselle Anjalassa, johon asema oli Antrean menetyksen johdosta siirretty rintamalta tätä tehtävää varten vapautetun Heikin johdolla. Evakkotaipaleen Inkeri joutui kulkemaan maanteitse lehmät ja lampaat mukanaan. Anjalassa hän perheenemännän työn ohella perusti SPR:n osaston, veti ensiapu- ja kotisairaanhoitokursseja ja aloitti ’vanhusten ystävä’- toiminnan.
Vuonna 1962 perhe hankki kesänviettopaikan, ”Mökin”, Pertunmaan Kuortista, missä on emännällekin riittänyt kaikenlaisia askareita puutarhanhoidosta alkaen.
Luonteeltaan Inkeri on suora ja avoin, ystävällinen ja vieraanvarainen. Kuortin koti, josta Heikin jäätyä eläkkeelle tuli ympärivuotinen, on viitostien varrella sijaitsevana tarjonnut monelle ohimatkaajalle viehättävän lepotaukokeitaan. Mutta vuodesta 1987 talvet on vietetty Mäntyharjun Asemakylässä.