Agathon Meurmanin 190-vuotismuistojuhla

Sukuseura järjesti 9.10.2016 Agathon Meurmanin 190-vuotismuistojuhlan Katajanokalla Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseossa.  Juhlaa edelsi muistolaatan paljastus Kontio-kiinteistössä, jossa Agathon eli elämänsä viimeiset vuodet 1899-1909. Muistolaatan on suunnitellut Hannele Grönlund, ja sen valmisti Versaali Oy. Laattaan on kiinnitetty Emil Wikströmin Agathonin 100-vuotismuistoksi lyötetty mitali. Taloyhtiön puolesta arkkitehti Tom Cederqvist antoi merkittävän avun laatan aikaansaamiseksi. Juhlassa musisoivat Tuomas … Jatka artikkeliin Agathon Meurmanin 190-vuotismuistojuhla

Hannu Karvonen: Agathon eestä – Agathon takaa – Agathon istuu – Agathon makaa

Hannu Karvosen esitelmä Agathon Meurmanin 190 -vuotismuistojuhlassa 9.11.2016 Sohlbergien kotimuseossa Helsingissä Henkilökuvan luominen merkittävästä suvun kantaisästä on toisaalta helppoa – materiaalia ja jopa muistikuvia ja suvun piirissä säilyneitä anekdootteja on runsaasti; toisaalta kovin vaikeaa, sillä kuvasta pitäisi saada kokonaisuus, joka toisi henkilön lähellemme, ja jonka kielteisetkin puolet voisimme ymmärtää. Paavo Virkkusen kolmiosainen esitys Agathon Meurman … Jatka artikkeliin Hannu Karvonen: Agathon eestä – Agathon takaa – Agathon istuu – Agathon makaa

Arvid Järnefelt: Meurmanien luona

Meurmanien luona (luku Arvid Järnefeltin Vanhempieni romaanista) Liuksiala, heidän kartanonsa, jossa sanottiin ennen vanhaan Kaarina Maununtyttären, onnettoman Eerik XIV:n puolison asuneen, oli avoselkäisen, aallokkaan Roineen rannalla. Suuri puutarha ylettyi rannasta päärakennukseen asti. Vanhojen puiden kannot ilmaisivat sen olleen joskus jonkinlaisena kävely- tai ajelupuistona, mutta nyt se oli keittiö- ja hyötykasvien vallassa, marjapensaiden ja pienten hedelmäpuiden … Jatka artikkeliin Arvid Järnefelt: Meurmanien luona

Agathon Meurmanin ja hänen jälkeläistensä uskonnollisuus ja heidän kirkollinen toimintansa

Esitys Esko Jossaksen väitöskirjan, Agathon Meurman – suomalaisuusliikkeen uskonto- ja kirkkopoliitikko 1863-1899, pohjalta Meurman -sukua ei voida kutsua kirkolliseksi suvuksi sanan siinä mielessä, että sillä olisi ollut merkittävä vaikutus Suomen ev.lut. kirkkoon ja sen historiaan. Suvussamme on kuitenkin omalla tavallaan elänyt uskonnollinen pohjavire, josta tässä esityksessäni aioin kertoa. 1. Agathonin lapsuudenkoti Liuksialassa oli tuon ajan … Jatka artikkeliin Agathon Meurmanin ja hänen jälkeläistensä uskonnollisuus ja heidän kirkollinen toimintansa

Agathonin Meurman halusi suomalaisen teatterin jo vuonna 1844

Ensimmäinen teatteritila saatiin Helsinkiin vuonna 1827 Esplanadin varrelle. Sieltä se muutti Arkadia-huvilan alueelle ”Espoon tullin ulkopuolelle” ja sai nimekseen Arkadiateatteri, kertoo Eliel Aspelin-Haapkylä suomalaisen teatterin historiassaan. Hän jatkaa: ”Toistakymmentä vuotta kului ennen kuin uskallettiin julkilausuakaan ajatus kotimaisen teatteriseuran perustamisesta. Se tapahtui 1844 ja aatteen rohkea esittäjä oli A(gathon) M(eurman), joka silloin 18-vuotiaana ensi kerran esiintyi … Jatka artikkeliin Agathonin Meurman halusi suomalaisen teatterin jo vuonna 1844

Seppo Niemelä: Agathon Meurman ja Santeri Alkio

Otteita Seppo Niemelän kirjoituksesta Suomenmaan verkkoapilassa  8.4. (2011?) otsikolla Suomen Keskusta suomalaisuusliikkeenä. Asun maalla ja maaseudun kehittäminen on minusta kiinnostava kysymys. Syön suomalaista ruokaa ja kannatan politiikkaa, joka tukee maanviljelijän ja karjankasvattajan elinehtoja. Olen kuulunut siihen kolmannekseen kansasta, joka on mielellään mieleltään citymaalainen. Mutta kun kysyn, ovatko juuri nämä tekijät niitä, jotka antavat minulle poliittisen … Jatka artikkeliin Seppo Niemelä: Agathon Meurman ja Santeri Alkio

Eino Leinon arvio Agathonista kirjailijana

Agathon Meurman oli eläessään julkisuuden hahmo, jonka tekemisiä ja sanomisia seurattiin tarkasti. Vaikka me emme miellä Agathonia kirjailijana, on Eino Leino ottanut hänet (varauksin) yhdeksi esittelemistään suomalaisista kirjailijoista vuonna 1909 ilmestyneessä  teoksessaan. Tätä arviota lukiessa on hyvä muistaa sekin, että Leino ja Meurman olivat poliittisesti eri linjoilla. Eino Leino: Suomalaisia kirjailijoita julkaistu 1909 Muut käsitellyt … Jatka artikkeliin Eino Leinon arvio Agathonista kirjailijana

Eino Jutikkalan Agathon Meurman -esitelmä

AKATEEMIKKO EINO JUTIKKALAN ESITELMÄ AGATHON MEURMANIN SYNTYMÄN 150-VUOTISJUHLASSA KIRKONKYLÄN KANSAKOULULLA KANGASALLA  9.10.1976 Päivälleen 150 vuotta sitten syntynyt Agathon Meurman oli neljän vuosikymmenen ajan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajayksilöitä Suomessa. Erityisesti hänen nimensä on historiallisessa kirjallisuudessa liitetty siihen taisteluun, jota käytiin suomen kielen nostamiseksi virka- ja opetuskieleksi. Kansallisen herätyksensä nuori Agathon koki ylioppilasaikanaan 1840-luvulla, yhdessä monien Snellmanin kirjoituksia … Jatka artikkeliin Eino Jutikkalan Agathon Meurman -esitelmä

Antti Tulenheimon puhe Agathon Meurmanin 100-vuotisjuhlassa 1926

Minua on pyydetty tässä tilaisuudessa puhumaan siitä muistosta, joka meidät on tänään tänne koonnut. En luonnollisestikaan ole voinut enkä tahtonut kieltäytyä tästä tehtävästä. Olenhan A.M:n lapsenlapsista se, jolla on ollut onni kauimmin ja läheisimmin saada olla hänen lähellään ja nauttia hänen huolenpidostaan. Olenhan lukemattomia kertoja syrjästä kuullut hänen selittävän ajatuksiaan kaikista niistä monilukuisista kysymyksistä, joiden … Jatka artikkeliin Antti Tulenheimon puhe Agathon Meurmanin 100-vuotisjuhlassa 1926

Agathon Meurman: Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten

Suomalaisen tietosanakirjan historiasta kertovat  http://www.wwnet.fi/users/veijone/tietosanakirja.htm -sivut. Tekijä kirjoittaa : ” pioneerivaiheessa merkittävä suomalainen tietosanakirja oli Agathon Meurman: Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten. (1883-1890) Se sisälsi 945 sivua ja noin 12.000 hakusanaa”. Tietosanakirja löytynee Kotuksen aineistopalvelu Kainossa. Tästä sanakirjasta on blogisti ”Pois työpöydältä” kerännyt maanosia koskevaa tietoa. Sukuseura kiittää blogin haltijaa tehdystä työstä ja lainaa yhteenvedon tähän: … Jatka artikkeliin Agathon Meurman: Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten