Antti Tulenheimo: Arto Virkkunen ja sodan jälkeinen asekätkentäjupakka

Antti Tulenheimon esitelmä sukuseuran vuosikokouksessa 28.4. 2024. Täällä Katajanokan vankilassa joutui monta asekätkentään liittynyttä upseeria viettämään yli kaksi vuotta, välillä 1945-1948. Suuren osan ajasta he olivat vangittuina ilman että syytettä olisi nostettu. Välillä heitä istutettiin Ratakadulla Valpon vankikopeissa, välillä Sörnäisissä tai Riihimäellä, sitten taas täällä. Tunnetuin täällä istunut oli kenraali A. Airo. Tänne tuotiin myös … Jatka artikkeliin Antti Tulenheimo: Arto Virkkunen ja sodan jälkeinen asekätkentäjupakka

Liuksialan historiasta: Irja Liuksialan radioesitelmä

Irja Liuksialan vuonna 1980 pitämä radioesitelmä Liuksialan historiasta. Koettakaamme nyt siirtyä ajassa yli 400 vuotta taaksepäin. Liuksialan kartano sijaitsee 5 km Kangasalan kirkolta länteen. Se on kauniin, saaririkkaan Roineen rannalla. Sieltä on löytynyt runsaasti muinaislöytöjä, jotka todistavat, että siellä on ollut asutusta jo hyvin varhaisista ajoista lähtien. Kuningas Kustaa Vaasan aikana Liuksialasta tuli mahtava kuninkaankartano, … Jatka artikkeliin Liuksialan historiasta: Irja Liuksialan radioesitelmä

Harri Salo: Ivar Meurman 24.5.1862-13.3.1938

Harri Salon esitelmä sukuseuran kokouksessa 19.4.1997. Tavatessamme viime syksynä Turun tuomiokirkossa, kertoi Reijo Heinonen suvun vanhimman tunnetun esi-isän Hugo Mörmanin jalanjäljistä. Hyvin vähän oli niitä jälkiä jäänyt. Vain muutaman tippuneen vesipisaran verran Mörmanin talon katolta naapurin tontille raastuvan pöytäkirjojen mukaan. Kiitos Otto-Iivarin aikoinaan keräämien sukuluettelotietojen, on meillä käytettävissämme kattava tiedosto esivanhempiemme elämänvaiheista. Tarkoitukseni ei ole … Jatka artikkeliin Harri Salo: Ivar Meurman 24.5.1862-13.3.1938

Antti Tulenheimo: Isoisän jäljillä Pariisissa 1878

Isoisäni Bror Axel Thulén matkasta Pariisin maailmannäyttelyyn keväällä 1878 on veljeni Matti jo aikaisemmin kertonut Kangasalan Joulussa. Matkalta lähetetyissä kirjeissä äidille, Richard-veljelle ja Minna-morsiamelle on kuitenkin niin valtavasti aineistoa, että niistä riittäisi pohjaa useampaankin juttuun. Itse kiinnostuin yhdessä kirjeessä olleesta maininnasta, että hän halusi Pariisissa ollessaan nähdä Giacomo Meyerbeerin kuuluisan oopperan Robert Paholainen. Oopperanharrastajana halusin … Jatka artikkeliin Antti Tulenheimo: Isoisän jäljillä Pariisissa 1878

Reijo Heinonen: Äitini Tuomi Elmgren-Heinonen – Kestävien arvojen ja uusien aatteiden edistäjä

Runebergin päivänä 5.2.1903 Ruoveden kunnanlääkäri Robert Elmgren ja hänen puolisonsa Ines Meurman saivat tyttären, joka kasteessa sai nimen Tuomi Kaarina. Juhlapäivän voi myöhemmin sanoa ennakoineen uuden maailmankansalaisen suuntautumista taiteen ja kirjallisuuden pariin. Hänestä tuli hengeltään runebergilainen. Se tarkoittaa, että kulttuurin tuli rakentua syviin kansakuntaa rakentaviin henkisiin arvoihin ja muodostaa kokonaisuus aineellisten ja yhteiskunnallisten pyrkimysten kanssa. … Jatka artikkeliin Reijo Heinonen: Äitini Tuomi Elmgren-Heinonen – Kestävien arvojen ja uusien aatteiden edistäjä

Suomi 100 -tilaisuus 7.10.2017 – Vesa Vareksen esitelmä

Agathon Meurmanin sukuseura järjesti Suomi100 -tilaisuuden lauantaina 7.10.2017 Tieteiden talolla Helsingissä. Suvussamme on ollut useita henkilöitä, jotka ovat kansanedustajina tai muussa valtiollisessa roolissa vaikuttaneet Suomemme kehitykseen ja kasvuun. Tilaisuudessa professori Vesa Vares Turun yliopistosta puhui aiheesta Meurman- suvun edustajia itsenäisen Suomen valtiollisessa historiassa. Vesa Vares on tutkinut Kokoomus-puolueen historiaa ja itsenäisyytemme alkuajan tapahtumia, joihin myös … Jatka artikkeliin Suomi 100 -tilaisuus 7.10.2017 – Vesa Vareksen esitelmä

Hannu Karvonen: Agathon eestä – Agathon takaa – Agathon istuu – Agathon makaa

Hannu Karvosen esitelmä Agathon Meurmanin 190 -vuotismuistojuhlassa 9.11.2016 Sohlbergien kotimuseossa Helsingissä Henkilökuvan luominen merkittävästä suvun kantaisästä on toisaalta helppoa – materiaalia ja jopa muistikuvia ja suvun piirissä säilyneitä anekdootteja on runsaasti; toisaalta kovin vaikeaa, sillä kuvasta pitäisi saada kokonaisuus, joka toisi henkilön lähellemme, ja jonka kielteisetkin puolet voisimme ymmärtää. Paavo Virkkusen kolmiosainen esitys Agathon Meurman … Jatka artikkeliin Hannu Karvonen: Agathon eestä – Agathon takaa – Agathon istuu – Agathon makaa