Minna Fredrika Meurman
s. 23.11.1856 Kangasalla,
k. 14.5.1928 Helsingissä.
Puoliso 28.12.1878
BrorAxelThulé
s. 28.8.1847 Kangasalla,
k. 13.8.1911 Kangasalla.
MINNA MEURMAN sai, kuten Liuksialan muutkin vanhimmat tyttäret koulutuksensa kotona isaltään. Liuksialassa hän myös vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa. Eräänä poikkeuksena oli pitempiaikainen vierailu Vaasassa tätinsä Paulina Fribergin kodissa.
22-vuotiaana Minna Meurman meni naimisiin kangasalalaisen urkutehtailija Axel Thulén kanssa. Niin hänen kotinsa jäi edelleen Kangasalle ja muodostui siellä vuosikymmeniksi keskeiseksi pitäjässä. Siellä olivat lapsuuden perintänä isänmaallisuus ja jumalanpelko kannattavina voimina. Suuren yhdeksänlapsisen perheen äidin uhrautuvilta tehtäviltä hänellä kuitenkin riitti aikaa kodin ulkopuolellekin. Niinpä hän oli aikanaan seurakuntansa uskollisimpia pyhäkoulun opettajia ja järjesti Kangasalan Naisyhdistyksen varoilla koulukeittolan kirkonkylän kansakoululle, jonka varattomia lapsia hän ruokki jopa omassa kodissaankin tai maksoi heidän ruokarahansa koululle. Koulun johtokuntaan hän kuului lähes 40 vuotta, ja oli siitä ajasta osan sen puheenjohtajana. Vuonna 1915 hän lahjoitti koululle tontin, joka aikaisemmin oli ollut vuokramaata.
Minna Thulé puuhasi myös seudun nuorille naisille puutarha-, käsityö-, keitto- ym. kursseja. Hänen kätensä oli avoin puutetta kärsiville ja sairaille, samalla kun koti kuului suvun vieraanvaraisimpiin kohtauspaikkoihin.
Leskeksi jäätyään Minna Thulé muutti Helsinkiin, missä hän osallistui Kaupunkilähetyksen, Lähetysseuran ym. ompeluseuroihin. Isoäitinä hän Helsingissa löysi hoivattavia lukuisten lastenlastensa keskuudessa. Suku muistaakin hänet kiitollisuudella rauhallisena ja herttaisena jäsenenään.
”Hän on niitä rakentajia, joille kansakunta ei riennä rakentamaan ulkonaisia muistomerkkejä, mutta joiden elämäntyö jää pysyvänä vaikuttamaan sukupolvesta toiseen”, kirjoitti Aamulehti Minna Thulén kuoltua.
BROR AXEL THULÉ syntyi urkurakentaja Anders Thulén ja hänen vaimonsa Fredrika Wilhelmina Sanngrenin poikana.
Anders Thulé oli saapunut Suomeen Ruotsista vuonna l839 ja perustanut vuonna 1843 urkutehtaan Kangasalle. Hänen poikansa Axel Thulé sai alkuopetuksen Ahlmanin koulussa Kangasalla ja kävi sen jälkeen ala-alkeiskoulun Tammisaaressa, missä hänen äidinäitinsä ja enonsa asuivat. Opinnot jatkuivat sitten Tampereen yläalkeiskoulussa, minkä jälkeen hän jäi kotiin osallistuakseen urkutehtaan töihin, samalla kun kartutti tietojaan itseopiskelulla. Isänsä kuoltua hän vuonna 1872 tuli Kangasalan Urkutehtaan johtajaksi ja asui äitinsä ja siskonsa kanssa isänsä ostamalla Rauhamäen palstalla. Vuonna 1878 hän appensa antaman apurahan turvin, ja saatuaan tältä ranskankielen alkeisopetusta, teki matkan Pariisiin, missä mm. joutui johtamaan Suomen osaston pystyttämistä maailmannäyttelyyn. Erityisesti hän tutustui Ranskassa urkuteollisuuteen eri paikkakunnilla.
B.A.Thulé kehitti tehokkaasti urkutehdastaan ja laajensi sen samalla maamme suurimmaksi ja johtavaksi alallaan. Urkujen rakentamisessa siirryttiin hänen aikanaan mekaanisesta koneistosta asteittain pneumaattiseen. Hän teki itse keksintöjä tällä alalla. Hänen urkujensa laadusta sanoo Oskar Merikanto arvostellessaan Kangasniemen urkuja vuonna l891: ”…. Herra B.A. Thulé on antanut taas yhden todisteen lisää varsin kiitettävästä taidostaan Suomen etevimpänä urkujen rakentajana.”
Tiilinen tehdasrakennus rakennettiin tulipalon jälkeen vuonna l905. Kaikkiaan B.A.Thulé rakensi noin kahdet sadat urut.
Kangasalan kunnan toimintaan B.A.Thulé otti tehokkaasti osaa paljon käytettynä luottamus
miehenä. Paria lyhyttä keskeytystä lukuun ottamatta hän toimi kuntakokouksen esimiehenä parikymmentä vuotta. Kirkonkylän kansakoulun johtokuntaan hän kuului sen perustamisesta (l871) kuolemaansa saakka, samoin useita vuosia säästöpankin hallintoon ja vuodesta 1883 lähtien lainakirjaston johtokuntaan. Laajempaakin luottamusta osoittaa se, etta hänet valittiin viimeisille säätyvaltiopäiville talonpoikaissäätyyn edustamaan Pirkkalan tuomiokuntaa.
Kangasalla B.A.Thulé omisti Ylä-Tarpilan tilan, jota hän viljeli, ja jonka maalle urkutehdas on rakennettu. Vuosina 1888-1890 hän rakennutti perheelleen suuren kodin Petäikkö-nimiselle palstalle Kangasalan Kirkkoharjulle.
B.A.Thulé oli suomalaisen kansallisen asian lämmin kannattaja ja siten mm. Kangasalan Suomalaisen Seuran innokkaimpia jäseniä. Hän kuului myös sen johtokuntaan. Hän nautti kuntalaisten jakamatonta syvää kunnioitusta, oli oikeudentuntoinen, reipas, iloinen ja leikkisäkin mies, kaikkien suosiossa. Hänen suhteensa työväestöön oli mitä parhain.
Minna ja Axel Thulén hauta on Kangasalan hautausmaalla kirkon liepeellä, valkoisen marmoripaaden juurella.