Arvid Järnefelt: Meurmanien luona

Meurmanien luona (luku Arvid Järnefeltin Vanhempieni romaanista) Liuksiala, heidän kartanonsa, jossa sanottiin ennen vanhaan Kaarina Maununtyttären, onnettoman Eerik XIV:n puolison asuneen, oli avoselkäisen, aallokkaan Roineen rannalla. Suuri puutarha ylettyi rannasta päärakennukseen asti. Vanhojen puiden kannot ilmaisivat sen olleen joskus jonkinlaisena kävely- tai ajelupuistona, mutta nyt se oli keittiö- ja hyötykasvien vallassa, marjapensaiden ja pienten hedelmäpuiden … Jatka artikkeliin Arvid Järnefelt: Meurmanien luona

Seppo Niemelä: Agathon Meurman ja Santeri Alkio

Otteita Seppo Niemelän kirjoituksesta Suomenmaan verkkoapilassa  8.4. (2011?) otsikolla Suomen Keskusta suomalaisuusliikkeenä. Asun maalla ja maaseudun kehittäminen on minusta kiinnostava kysymys. Syön suomalaista ruokaa ja kannatan politiikkaa, joka tukee maanviljelijän ja karjankasvattajan elinehtoja. Olen kuulunut siihen kolmannekseen kansasta, joka on mielellään mieleltään citymaalainen. Mutta kun kysyn, ovatko juuri nämä tekijät niitä, jotka antavat minulle poliittisen … Jatka artikkeliin Seppo Niemelä: Agathon Meurman ja Santeri Alkio

Eino Leinon arvio Agathonista kirjailijana

Agathon Meurman oli eläessään julkisuuden hahmo, jonka tekemisiä ja sanomisia seurattiin tarkasti. Vaikka me emme miellä Agathonia kirjailijana, on Eino Leino ottanut hänet (varauksin) yhdeksi esittelemistään suomalaisista kirjailijoista vuonna 1909 ilmestyneessä  teoksessaan. Tätä arviota lukiessa on hyvä muistaa sekin, että Leino ja Meurman olivat poliittisesti eri linjoilla. Eino Leino: Suomalaisia kirjailijoita julkaistu 1909 Muut käsitellyt … Jatka artikkeliin Eino Leinon arvio Agathonista kirjailijana

Eino Jutikkalan Agathon Meurman -esitelmä

AKATEEMIKKO EINO JUTIKKALAN ESITELMÄ AGATHON MEURMANIN SYNTYMÄN 150-VUOTISJUHLASSA KIRKONKYLÄN KANSAKOULULLA KANGASALLA  9.10.1976 Päivälleen 150 vuotta sitten syntynyt Agathon Meurman oli neljän vuosikymmenen ajan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajayksilöitä Suomessa. Erityisesti hänen nimensä on historiallisessa kirjallisuudessa liitetty siihen taisteluun, jota käytiin suomen kielen nostamiseksi virka- ja opetuskieleksi. Kansallisen herätyksensä nuori Agathon koki ylioppilasaikanaan 1840-luvulla, yhdessä monien Snellmanin kirjoituksia … Jatka artikkeliin Eino Jutikkalan Agathon Meurman -esitelmä

Antti Tulenheimon puhe Agathon Meurmanin 100-vuotisjuhlassa 1926

Minua on pyydetty tässä tilaisuudessa puhumaan siitä muistosta, joka meidät on tänään tänne koonnut. En luonnollisestikaan ole voinut enkä tahtonut kieltäytyä tästä tehtävästä. Olenhan A.M:n lapsenlapsista se, jolla on ollut onni kauimmin ja läheisimmin saada olla hänen lähellään ja nauttia hänen huolenpidostaan. Olenhan lukemattomia kertoja syrjästä kuullut hänen selittävän ajatuksiaan kaikista niistä monilukuisista kysymyksistä, joiden … Jatka artikkeliin Antti Tulenheimon puhe Agathon Meurmanin 100-vuotisjuhlassa 1926