Sukuseura teki syysretken Linnaisten kartanoon

Sukuseura teki lauantaina syyskuun 27 päivänä retken Mäntsälään, jossa Aline Meurmanin isovanhemmat Hans Henrik ja Fredrika Wilhelmina Stjernvall aikanaan asuivat Linnaisten kartanossa. Mukaan oli ilmoittautunut lähes 40 henkeä, joista osa oli Aline Meurmanin Alfred-veljen jälkeläisiä. Aloitimme retken lounaalla Sälinkään kartanossa kello 12. Myös Sälinkää on aikanaan ollut Hans Henrik Stjernvallin omistuksessa ja se sijaitsee noin … Jatka artikkeliin Sukuseura teki syysretken Linnaisten kartanoon

Bror Axelin kirjeitä Pariisista 1878

Bror Axel Thulén matkakirjeet Pariisista 1878 löytyvät nyt sivustolta. Kirjeitä ei ole muokattu vaan ne on kirjoitettu ilman kappalejakoja tms. niinkuin Bror Axel on tehnyt. Bror Axel oli Pariisissa huhti-toukokuussa 1878 tutustumassa maailmannäyttelyyn Agathonin lainaamilla matkarahoilla ja hän kirjoitti 11 pitkää kirjettä kotiin. Hän oli siinä vaiheessa kihloissa Minnan kanssa ja häät pidettiin saman vuoden joulukuussa.

Bertha ja linnan juhlat

Anja Tulenheimo-Takki 9.4.2014 Säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkamisesta Suomessa tuli viime vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Porvoon valtiopäivät 1809 ovat hyvin tiedossamme mutta seuraavan kerran valtiopäivät (lantdag) kokoontuivat vasta 1863, jolloin neljä säätyä oli koolla syyskuun puolestavälistä 1863 huhtikuuhun 1864. Talonpoikaissäädyn edustajana esi-isämme Agathon osallistui valtiopäiville vuodesta 1872 vuoteen 1900. Vuoden 1863 valtiopäiville hän ei ollut vielä ehdokkaana … Jatka artikkeliin Bertha ja linnan juhlat

Agathon Meurmanin ja hänen jälkeläistensä uskonnollisuus ja heidän kirkollinen toimintansa

Esitys Esko Jossaksen väitöskirjan, Agathon Meurman – suomalaisuusliikkeen uskonto- ja kirkkopoliitikko 1863-1899, pohjalta Meurman -sukua ei voida kutsua kirkolliseksi suvuksi sanan siinä mielessä, että sillä olisi ollut merkittävä vaikutus Suomen ev.lut. kirkkoon ja sen historiaan. Suvussamme on kuitenkin omalla tavallaan elänyt uskonnollinen pohjavire, josta tässä esityksessäni aioin kertoa. 1. Agathonin lapsuudenkoti Liuksialassa oli tuon ajan … Jatka artikkeliin Agathon Meurmanin ja hänen jälkeläistensä uskonnollisuus ja heidän kirkollinen toimintansa

Miniesitelmä Aarne Orjatsalosta

Aarne Orjatsalo (1883-1941) Anja Vammelvuo: Tulee aika toinenkin, s. 22: Rosa os. Meurman (isoäiti) tulee Olivia: Rosa! Tervetuloa! Rosa: Terveisiä Liuksialasta! Täällähän on maailmanlopun tunnelma ja siinä te seisotte kuin haltijat kehdon äärellä. Oletteko jo jakaneet kummilahjat? Olivia: Minä olen jo omani antanut. Ristin. Rosa: Se on hyvä lahja, mutta raskas kantaa. Aarne Alarik Orjatsalo … Jatka artikkeliin Miniesitelmä Aarne Orjatsalosta

Agathonin Meurman halusi suomalaisen teatterin jo vuonna 1844

Ensimmäinen teatteritila saatiin Helsinkiin vuonna 1827 Esplanadin varrelle. Sieltä se muutti Arkadia-huvilan alueelle ”Espoon tullin ulkopuolelle” ja sai nimekseen Arkadiateatteri, kertoo Eliel Aspelin-Haapkylä suomalaisen teatterin historiassaan. Hän jatkaa: ”Toistakymmentä vuotta kului ennen kuin uskallettiin julkilausuakaan ajatus kotimaisen teatteriseuran perustamisesta. Se tapahtui 1844 ja aatteen rohkea esittäjä oli A(gathon) M(eurman), joka silloin 18-vuotiaana ensi kerran esiintyi … Jatka artikkeliin Agathonin Meurman halusi suomalaisen teatterin jo vuonna 1844

Seppo Niemelä: Agathon Meurman ja Santeri Alkio

Otteita Seppo Niemelän kirjoituksesta Suomenmaan verkkoapilassa  8.4. (2011?) otsikolla Suomen Keskusta suomalaisuusliikkeenä. Asun maalla ja maaseudun kehittäminen on minusta kiinnostava kysymys. Syön suomalaista ruokaa ja kannatan politiikkaa, joka tukee maanviljelijän ja karjankasvattajan elinehtoja. Olen kuulunut siihen kolmannekseen kansasta, joka on mielellään mieleltään citymaalainen. Mutta kun kysyn, ovatko juuri nämä tekijät niitä, jotka antavat minulle poliittisen … Jatka artikkeliin Seppo Niemelä: Agathon Meurman ja Santeri Alkio

Eino Leinon arvio Agathonista kirjailijana

Agathon Meurman oli eläessään julkisuuden hahmo, jonka tekemisiä ja sanomisia seurattiin tarkasti. Vaikka me emme miellä Agathonia kirjailijana, on Eino Leino ottanut hänet (varauksin) yhdeksi esittelemistään suomalaisista kirjailijoista vuonna 1909 ilmestyneessä  teoksessaan. Tätä arviota lukiessa on hyvä muistaa sekin, että Leino ja Meurman olivat poliittisesti eri linjoilla. Eino Leino: Suomalaisia kirjailijoita julkaistu 1909 Muut käsitellyt … Jatka artikkeliin Eino Leinon arvio Agathonista kirjailijana

Eino Jutikkalan Agathon Meurman -esitelmä

AKATEEMIKKO EINO JUTIKKALAN ESITELMÄ AGATHON MEURMANIN SYNTYMÄN 150-VUOTISJUHLASSA KIRKONKYLÄN KANSAKOULULLA KANGASALLA  9.10.1976 Päivälleen 150 vuotta sitten syntynyt Agathon Meurman oli neljän vuosikymmenen ajan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajayksilöitä Suomessa. Erityisesti hänen nimensä on historiallisessa kirjallisuudessa liitetty siihen taisteluun, jota käytiin suomen kielen nostamiseksi virka- ja opetuskieleksi. Kansallisen herätyksensä nuori Agathon koki ylioppilasaikanaan 1840-luvulla, yhdessä monien Snellmanin kirjoituksia … Jatka artikkeliin Eino Jutikkalan Agathon Meurman -esitelmä